Toimistotyö on ollut hyvin eri näköistä eri vuosikymmenten aikana. Perinteinen toimistomaailma suurine kopiokoneineen ja sihteereineen on jäänyt jo hyvän aikaa sitten historiaan. Tilalle on tullut digitalisaation aalto, jonka seurauksena lähes kaikki hoituu nykyisin näppärästi tietokoneen avulla. Millaista toimistotyö sitten oikein on ollut eri vuosikymmeninä? Tunnistaisiko nykyajan toimistotyölainen sitä enää samaksi, kuin mitä toimistossa työskentely oli vaikkapa 80-luvulla? Lue tästä artikkelista eteenpäin, niin kerromme, millaista toimistotyö on ollut 70- ja 80-luvulla. Entä millaista oli työskennellä toimistossa 90-luvulla, kun tietokoneet alkoivat yleistyä? Entä millaista toimistotyö on nyt, kun 2000-lukua en eletty jo hyvän matkaa eteenpäin? Vastaus näihin kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin löytyy seuraavista kappaleista.

70- ja 80-luvun toimistotyö

Näitä vuosikymmeniä voidaan pitää jonkinlaisena toimistotyön kulta-aikana. Sotien jälkeinen maailma oli jo hyvässä talouskasvussa, suuria yhtiöitä syntyi ja niinpä syntyi myös suuria toimistoja, joissa hoidettiin monia työtehtäviä. Myös kaupungistuminen oli hyvässä vauhdissa, joten uusia työtehtäviä syntyi myös siitä johtuen. Siinä, missä vielä vaikkapa 50- ja 60-luvuilla työelämä painottui maatalouteen, muuttivat ihmiset nyt sankoin joukoin kaupunkeihin.

Näiden vuosikymmenten toimistot sisälsivät perinteisesti valtavia kopiokoneita, papereita, kyniä ja esimerkiksi piirustuspöytiä. Tietokoneista ei vielä ollut oikein kunnolla tietoakaan, ja kaikki työ oli käsityötä. Jos esimerkiksi piti saada tehtyä dokumentti, otettiin jokin valmis pohja, käytiin ottamassa siitä kopio ja täytettiin kaavake itse loppuun kynällä. Jos tämä dokumentti oli jälkeen saatava lähetettyä jollekin toiselle henkilölle, voitiin käyttää sisäistä postia, tavallista kirjepostia tai faksia. Faksi olikin hyvin uraauurtava keksintö, sillä sen avulla oli mahdollista lähettää dokumentteja vaikka toiselle puolelle maailmaa. Faksinumerot toimivat puhelinnumeroiden tapaan, joten jos tiesi vastaanottajan faksinumeron, pystyi hänelle lähettämään kyseisen dokumentin kopion.

Muutoinkin toimistot olivat tuohon aikaan hyvin analogisia. Työvälineinä olivat lähinnä kynä ja paperi. Lisäksi toimistot olivat hyvin hierarkkisia, ja niissä työskenteli esimerkiksi sihteereitä, kopiovastaavia ja muita vain tiettyyn työtehtävään nimettyjä henkilöitä. Nykyisin toimistoissa enää harvoin tapaa varsinaisia sihteereitä, jotka esimerkiksi lähettäisivät ja vastaanottaisivat postia. Myös suunnittelutyötä tehtiin analogisilla työvälineillä, mikä monesti tarkoitti piirustuspöytiä, joissa piirrettiin viivoittimien ja muiden apuvälineiden avulla paperille.

90-luvulla tietokoneet valtaavat alaa

Tällä vuosikymmenellä tietokoneet alkoivat lyödä läpi toimistoissakin. Ensin ne aiheuttivat suurta kummastusta, eikä oikein edes tiedetty, että mitä niiden avulla voisi tehdä. Ensimmäiset tietokoneet olivat myös hyvin eri tyylisiä, kuin mihin olemme tänä päivänä tottuneet, ja käytännössä vaadittiin jonkinlaista insinöörin tutkintoa tai muita teknisiä valmiuksia, että tietokoneita ylipäätään pystyi käyttämään.

Tietokoneet kuitenkin osoittautuivat 90-luvun aikana näppäriksi laitteiksi. Siinä, missä ennen kaikki tehtiin kynällä ja paperilla, pystyi kaiken nyt tekemään tietokoneen tekstinkäsittely- tai laskentaohjelmalla. Suunnittelu oli helpompaa, kun pysyi kirjoittamaan tai laskemaan lyhyessä ajassa paljon aiempaa enemmän ja muuttamaan dokumentteja hyvin helposti ja nopeasti.

Muutoinkin moni asia alkoi 90-luvulla digitalisoitua, mikä lisääntyi erityisesti internetin tulon myötä vuosikymmenen loppupuolella. Esimerkiksi nettikasinot tekivät tuohon aikaan tuloaan, ja kasinoilla saattoi olla erityisen hyvä talletusbonus, joka kannatti ilman muuta hyödyntää, kun alkoi pelaamaan. Näin digitalisoitumisen avulla saattoi myös alkaa hankkia rahaa.

Aika milleniumin jälkeen

2000-luvulla digitalisoituminen on vain jatkunut. Lähes kaikki työtehtävät hoituvat nykyisin digitaalisesti verkossa. Tietokoneen tärkein ominaisuus ei enää ole valtava muistikapasiteetti tai suuri kiintolevy. Tärkeintä on, että verkko toimii nopeasti, sillä suurin osa töistä tehdään verkkopalveluissa.

Nykyiset tietokoneet ovat kuitenkin varsin tehokkaita verrattuna edellisten vuosikymmenten koneisiin. Esimerkiksi kaikki uudet läppärit pystyvät pyörittämään nettikasinoiden ohjelmistoja, joilla pelaaminen onnistuu helposti. Monet kasinot eivät edes vaadi mitään erillistä ohjelmistoa, vaan pelata voi suoraan nettiselaimella omalla kotisohvalla.

Kynät ja paperit ovat siis jääneet historiaan jo hyvän aikaa sitten. Kuka tietää, millaisissa toimistoissa teemme töitä vaikkapa 10 tai 20 vuoden kuluttua. Ehkäpä sitten naureskellaan sille, miten kömpelöitä laitteita älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet olivatkaan.

Etätyöt osana arkea

Etätyöstä on tullut olennainen osa modernia työelämää, ja sen merkitys korostui erityisesti COVID-19-pandemian myötä. Siinä missä toimistotyö on kokenut muutoksia vuosikymmenien aikana, etätyö on tuonut mukanaan uudenlaisen työnteon kulttuurin, joka perustuu joustavuuteen, itsenäisyyteen ja teknologian hyödyntämiseen. Nykyisin työntekijät voivat suorittaa tehtävänsä mistä päin maailmaa tahansa, kunhan heillä on käytössään internet-yhteys ja tarvittavat työkalut. Tämä on mahdollistanut paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä vähentänyt tarvetta pitkille työmatkoille, mikä puolestaan on parantanut työntekijöiden elämänlaatua ja vähentänyt ympäristön kuormitusta.

Etätyö on myös muuttanut organisaatioiden toimintatapoja ja johtamismalleja. Esimiehet ovat joutuneet opettelemaan uusia tapoja johtaa ja motivoida tiimejään etänä, mikä on vaatinut luottamusta ja tehokasta viestintää. Työntekijöiden itseohjautuvuus ja vastuu omasta ajanhallinnasta ovat korostuneet, ja monille on tarjoutunut mahdollisuus järjestää työpäivänsä joustavammin omien tarpeidensa mukaan. Tämä on lisännyt työn mielekkyyttä ja parantanut työtyytyväisyyttä.

Teknologian kehitys on ollut avainasemassa etätyön yleistymisessä. Pilvipalvelut, videoneuvottelutyökalut ja yhteistyöalustat ovat mahdollistaneet saumattoman kommunikoinnin ja tiedonjaon tiimien välillä. Virtuaalipalaverit ja sähköiset projektinhallintatyökalut ovat tulleet arkipäiväisiksi, ja monet yritykset ovatkin investoineet merkittävästi digitaaliseen infrastruktuuriin tukeakseen etätyötä.

Vaikka etätyö tarjoaa monia etuja, se tuo mukanaan myös haasteita, kuten työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtymistä ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentymistä. Työnantajien ja työntekijöiden onkin löydettävä tasapaino, joka tukee sekä tehokasta työskentelyä että hyvinvointia. Tulevaisuudessa etätyön uskotaan olevan yhä kiinteämpi osa työelämää, ja sen kehitystä seurataan mielenkiinnolla.